Cuentos en Quechua

FACULTAD DE HUMANIDADES Y CIENCIAS SOCIALES LIRCAY-ANGARAES UNIVERSIDAD PARA EL ESCUELA DE EDUCACION PRIMARIA Y BILINGÜ

Views 61 Downloads 0 File size 2MB

Report DMCA / Copyright

DOWNLOAD FILE

Recommend stories

Citation preview

FACULTAD DE HUMANIDADES Y CIENCIAS SOCIALES LIRCAY-ANGARAES

UNIVERSIDAD PARA EL ESCUELA DE EDUCACION PRIMARIA Y BILINGÜE 2015 DESARROLLO ANDINO

1ero y 2do WIllAKUYKUNA WATUCHI QALLU PASKARINA RECETAS NOTICIAS

WILLAKUYKUNA MANA KASUKUQ CHIWCHICHAMANTA Wallpas, chiwchinkunata saqiykusqa, mikuy maskaq rispa. Amam hawamanqa lluqsinkichu, nispan. Sullkan chiwchichas, mana uyarikuq kaspa lluqsirqusqa Chaynapis ankawan aparqachikusqa.

ATUQWAN WACHWA Autqsi yarqaymanta purichkasqa, chaynapis uñasapa wachwawan tuparqusqa. Maman wachwa ripunankama atuqqa huknin wachwachata mikurqunanpaq hapirqusqaña. Hapirusqa qayakuptinsi maman wachwaqa kallpaylla kutirqamusqa. Chaysi atuqqa uña wachwachata yanqallas kuyaytukun, ¨sumaq puka chakicha wawaykiqa kasqa¨ nispa.¨ kachaykuy wawaytaqa¨ nispansi suwa atuqtaqa qatirin.

YUTUWAN WAKCHA WAWA Huk punchaw karu llaqtapi qari warmacha, waqachkasqa. Sumaq yutucha rikurirqamuspansi tapun: ¿imanasqataq waqachkanki? Warmachaqa nisqa mamaymi wañukun. Yutu nisqa amaña waqaychu, ñuqawan purun ichu wasipi yachakamusun.

AKAKLLUMANTAWAN UKUCHAMANTAWAN Akakllus iskay mallqunkunapaq mikuyta maskastin purisqa. Ukuchawan tuparquspa nin: mama ukucha, mikuyniykitayá aynikuykuway mallquykunan yarqaymanta waqachkanku. Ukuchaqa, allinta yuyaparikuspansi, nin: mama akakllu, kay urqu, wak urqu asinaykitaqa, achka mikuy qispiyllapichiki huñuykuwaq karqa, ama kunan qawaykachanaykipaq. Chaysi akaklluqa, pinqakuymanta mana imata nispa pawarikurqusqa.

YURAQ QASAMANTA Yuraq

qasam

tuta

purín,

mana

puyuyuq hanaq pachapi, killa akchiptin. Qasaqa, chakran chakranpi purín,

yurakunata sarustin.

Qasa , chayarqamuptinqa llapa yurachakunan wañupunku. Llapa tarpuy runakuna taytachata qayakuspanku. Puku

pukurispas

puyukunata

rikurichimusqaku

mana

yuraq

qasa

chayamunanpaq.

UYWAKUNAPA LLAQTANMANTA Runakuna wañuspanchikqa uywakuna llaqtanpa chawpintas purisun. Allqukunapa llaqtanman chayaptinchiksi allqukunaqa rinrichanpis yakuta haywamuwasun, kawsaq pachapi kuyaptinchikqa.

PILLPINTUQA LLIMPINKUNA. Pillpintuqa muyuriyninpis warmachakuna huñunakurqusqaku. Pillpintiqa, llimpikunata qawachisqa, yachachin: Kaymi, puka yawar kaqllaña, kaymi qello inti kaqllaña kayñataq anqas hanaq pacha kaqllaña. Kayñataq qumir, sachapa yuraq kaqllaña.

UKUCHACHAKUNAMANTA Piki sayay ukuchschakunas kusisqalla yachakusqaku. Wakinsi takinku, wakinñataqsi tusunku. Pisiparquspankus wasinta puñukuq yaykukunku, paqarin punchawkama.

ALLQUCHAYMANTA Allquchaytam uywakuni sumaq lapi rinricha kaptin, wasiyta hatalliptin. Purunpim kuska uywakunata michiniku, atuqtapas manchachinmi. Kuskallam wasiyman kutimuniku, mikuykachiptiymi wasichanpi puñukamum.

ISKAY INTIMANTA ñawpa, ñawpa pachapis, qonqaymanta hanaq pachaman iskay intikuna lluqsirqamusqaku, chaysi ninallaña rupayta qallarisqaku. Runakunaqa, iskay inti lluqsimunanta yachaspas llapa kaqninkuta pakayta qallarisqaku. Yakutapas, quritapas, qullqitapas allpapa, qaqapa ukunmansi pamparqusqaku.

Iskay intikunaqa, imaymanatas lliw ruparqun. Uywakunata, sachakunata, rurukunata, rumikunatapas uchpayanankamas ruparusqa. Chaymantapachas yakupas, quripas, qullqipas, allpa ukunpi, urqu ukunpi pakasqa kachkan. Kunankamapas manaraqsi tarinkuchu.

HARAWICHA 1.-Satukucha takimun, Martacha, pichamun, Anastu yachachimun.

2.-Misicha, misicha, pukllay sikicha, yana umacha.

3.-Sara sara Mama sara Kawsaymi kanki Sumaq sara.

4.- Chiwakuy,chiwakuy Chiwaku pasaq sikicha Kuykatachu, maskachkanki.

5.- Kuka kintucha ruyru rapicha qumir rikchaqcha puka tullucha.

6.- Uña waytacha, sumaq akchiqcha, qumir yuracha.

7.- Sapan takllantin, aspin chiwakuntin llamkan aylluntin.

8.- Manchachikuq, manchachiwanki manchakuypaq manchachikuq.

9.- Tusukunki, takikunki, asikunki.

10.- Papatan akllanku, Suytunta astanku, ruyrunta yanunku.

QALLU PASKARINA Puka sisi sasa sipina

Piki puka kapa

sisi wasipi sasa sipina

Kapa puka piki

puka sisi, sisi wasipi.

Puka kapa piki.

Añalláw mikuylláy,

Antukus aytukun

Miskikusqa

Aytukus pitaq mana

mikuykuptiy.

Aytukurqunmanchu.

Tayta qispi qasata Papaykipa

Qispin qispikunanta

pampaman

Qipispan.

Papata apan.

papanwan

Yutu yanaykipa

Taytaymi kanki,

Yupinta yupariy,

Kanki taytaymi,

Yupanawan,

Kaqmi kanki,

Yuparinaykipaq.

Kankitaqmi qampuni.

WATUCHIKUNA ¡ imallasá haykallasá…! ¡Asá!...... ¿imamantaq hatin?

Qawan akakaw,

Mana huchanmanta

Ukun añallaw. (Tuna)

Runa waqachiq. (siwilla)

Qasapi partillan

Tutan purin punchay puñun. ¿Imataq

Tantacha. ( Killa )

kanman?

Karka chukucha, asnaq sikicha. (Añas )

Pampapi hatun ispiqu. ( Qucha )

Muyuspalla

Sikinmanta

chichukuq.

Umankama

(Puchka )

Kiruyuq. (paqpa)

RECETAS MAZAMORRA DE HARINA DE TRIGO CON PLÁTANOS. Ingrediente:  Harina de trigo. 250 g.  Azúcar rubia. 200 g.  Plátanos de isla. 3 unid. Preparación. Hervir agua con la canela y clavo de olor, agregar la harina de trigo diluido en agua y plátanos aplastados. Una vez cocida agregar el azúcar, sacar del fuego Y servir. AVENA CON FRESA Y PAN CON QUESO Ingrediente:     

Avena 150 g. Azúcar 200 g Leche 410 ml. Fresa 100 g. Pan con queso.

Preparación. Hervir la avena. Una vez cocida agregar

el azúcar,

sacar del fuego. Finalmente licuar las fresas junto con la leche y añadirla a la preparación anterior. Acompañar con el pan con queso.

MAZAMORRA DE CALABAZA CON LECHE.

Ingredientes:       

Harina de trigo Calabaza Leche Azúcar Chancaca Pasas Esencia de vainilla

200 g. 1 unid. 1 lata 200 g. 1 tapa 100 g. Al gusto.

Preparación. Quitar la cascara de despepar la calabaza, ponerla a sancochar. Luego se agregan las pasas y la chancaca, una vez disuelta añadir el azúcar. Aparte disolver la harina en agua y cocinar. Mezclar todo y cocina por unos minutos. Retirar del fuego y agregar la leche.

NOTICIAS

 Debido al friaje mueren162 niños en las regiones de Ayacucho, Puno y Huancavelica

3ERO Y 4TO

WILLAKUYKUNA SUMAQ ATOQPA RAYMIN

Huk pumchaysi poqoy killapi waranqa isqonpachak isqonchunka iskanyniyoq watapis kasqa sumaq raymi chay raymitas ruwasqaku atoqpa ayllunkuna chaysi llapallan ayllunkunata nisqa hamunkimunkichik qampas añas wawqechallay willakamunkim llapas uywakuna tinkusqaykiman kay raymimanta. Chaysi, atoqa kusisqallaña wasinta suma sumaqllataña Llimpichin. Chaymantas chay punchaw chayaramun hinaptinsi chayaramunku suma sumaq pachayoq takaqnin. tusoqnin, tukaqninpas, hinaspas qallaykunku mikuyta. Chaypis tusunku, upyanku, takinku atoqñataqsi upyanankupaq qochkan ancha aqata. Tukunampaqñataqsi llapa takeq, tusoq sinkakurunku, hinaptinsi atoq takeq qoluta kunkanmanta hapispa saqtayta qallaykum mikunampaq chaysi wakin ayllunkuna rikuruspa atoqta wañurachinku chaynaruspas ripukun llakiwan. Autor: COSINGA VALENZUELA, Hipólito.

RUNAWAN ORQOWAN Huk punchawsi, mana mikunan kaptin risqa tutaykuruspa mana Chayasqachu wasinman.

Yanapakuq. Chaysi runaqa

Chaymantas runaqa pisiparuspas machay ukumpi puñosqa. Orqo nisqa ¡yaw runa imanasqataq kaypi puñuchkanki) payñataq nin taytay tutayaramunin yanapakusqaypi mana mikunay kaptin. Paysi nin ñoqam qosayki yana rumita, mana purinaykipaq, mana yarqaymanta kanaykipaq. Chaysi orqoqa yana rumitaqoykusqa, runaqa manchakuymantas manaraq achkimuchkantin ripusqa wasinman yana rumita qepikuspan. Tukuñanpaqñataqsi runaqa wasinman chayarusqa warminta nin orqom kayta qoykamuwan, qawaykutinsi kasqa qori. Chay punchawmantas kawsasqaku

SISICHAMANTA Huk kutis huk sisicha hatun mayuta chimpayta munasqa. Chaysi chakata mana tariyta atispa huk sacha rapipi chimpayta qallarisqa. Ña rapi puririchkaptinsi, huk kurucha rikurquspa nisqa: - manam sacha rapillapiqa kay hatun mayu chimpayta atiwaqchu. aswanqa haku kusi kusichapa wasinta, paymi yanapawasunchik, nispa. Chaysi kusi kusichaqa wasinta risqaku. Payqa llikatas awachkasqa. - kusi kusicha hatun mayuta mana chimpayta atinikuchu, ¿manachu yanapariwankikuman? -nispa kuruchaqa nisqa. Kusa, kusa, haku arí, chayqa qamkunawan kuska llamkarqusun – nisqa kusi kusichaqa.

Chaysi, kimsantinkumanta, mayu patapi qurakunatamanta arwispa, kusi kusipa llikanmanta chaka rurayta qallarisqaku. Chay chakata tukurquspataqsi, sisichaqa hatun mayuta chimpasqa.

LUMAS WAKA Lumas pampakunapis, Lumas Wakaqa qachunta mikhurqa; chaypis qumir qumir qurallata, qulla qulla yurallata mikhuspas munay uñachanta qawaq kasqa. Qachusapa urqukunapis Lumas Wakaqa samayta yachaq kasqa, chaypis hastuspa uñachanwan kuska samasqa. Huk punchawsi uñachanta nisqa: - Amam, wawáy, qaqa wayqumanqa asuykunkichu, yanqataq mayqan punchawpis urmaspan qaqaparquwaq nispa. Karlus sutiyuq uña wawachanqa allintas maman nisqanta uyarin, chaymantas kutichin: - Mamáy, manam urmaykusaqchu, ñuqaqa allintañam puriytaqa yachani nispa. Huk paray punchawsi Karluscha uña wakachaqa, maman nisqanpihina, qaqaparpasqa. Qaqa ukhumantas waqapakuspa mamanta waqyakamun, chaypis urmaykusqanta willakun. Maman nisqanta mana uyarisqanraykun kunanqa chay uñacha llakisqa chay kirinkunata qhawakun.

CHAKRA RUMICHAYMANTA Yayta marcelinuwansi, awqa sisa waskaray waqtata chakrankuna qawaqhina waka michiq risqaku. Tayta

marcelinuqa

chakranpi

akuchkaspansi

para

pisqukuna

pawaykachachkaqta qawarquspa nisqa: ¡ awqa sisa qaway ! – pisqukunaqa pawaykachachkanña, paramunqañacha, chakranchikta allichakusunña, rumichakusunña –chaysi, anqa sisaqa kayhinata tapukusqa. Hatun tayta – imapaqtaq rumichasun? Anchka rumitachu apasunchik? Chaynata tapuptinsi kayhinata kutichisqa: Manam,

rumichayqa

chakra

allpachanapaqmi.

Rumikunataqa

chakrapa

waqtankunaman, sachapa sikinkunaman churanchik. Wakinkuqa uchkuspanku rumita pampanku. Rumichasqam kawsaykuna kuyayllapaqta wiñamun.chaynallataqmi tarpuy uywaypi mana ancha sasachakuywan llamkanchik. Chaynaqa awiluy, kusikuywan chakranchikkunata

rumichakamusun.

Kawsayninchikuna allin qispinanpaq. Chaynata rimanakuspankus inti chinkaykuqta wasiman kutikamunku.

HAWICHU WARMAMANTA Hawichu warmas yachay wasiman manapuni riyta munasqachu. Maman yachay wasiman kachaptinsi, mana uyakunchu. Sapa punchawsi mamantaqa may risqantapas qatin. Huk punchawñataqsi, uywa michiq risqaku, chaypis hawichuqa yaku upyaq mayuta risqa. Chaypis hawichuqa yaku pisquta uñachankunawan pukllachkaqta qawaspa. chay pisquta kayman wkman pawaytas kusisqallaña yachachichkasqa. Chayta rikuspas hawichu warmaqa, paqarisnintin yachay wasiman kusisqallaña ripusqa. Payqa nisqa: *chay uña yaku pisquchakunahina yachamusaq* nispa.

Kinsa uywakunamanta Huk punchawsi huk misi purunpi purisqa ancha yarqaymanta kasqa. Chaymantaq. Huk yuraq ushawan tuparusqaku. Amaysipa kaynata nin wawqey llakitam yaqawachkan. Hinaptinsi, ushaqa pusasqa kayninkunata: Qaqanta, waqtamta, wayqunta chaynapis wasiman chayarusqaku. Chaysi wasinpiqa wallpata rikusqa. Misiñataq nin yawasha wira wallpakita mikuruyman

ushañataqsi kaynata kutichin, manam wira wallpataqa mikuyia atisaqmi nispansi kutichin.

atiwaqchu

Tukunampaqñataqsi misitaqa wallpa ñawinta suptarusqa mikurun. Chaynallapis misipas, ushapas mancharikusqa kutikunku hina kasqllanman.

RANTIPAKUQ RUNA Huk runas risqa

hatun rantipkuyman wistukuna rantiq, chay hatun

rantipakuypis runaqa rantirqamusqa pichqa wistukunata hinaspas runaqa kusi kusisqaña kutikusqa wasinman wistukunata qatikusqa, chawpi ñanninpis yuyapakusqa ¿wistuyqa tawallachu?-nisqa, hinaspaqa yupaytas qallaykusqa huk, iskay, limsa, tawa, chaysi runaqa kutiramusqa llakisqaña, wasintapas kutiykusqa: ¡ warmiy kunanqa imaniwanqachiki, nistin. Warminqa qusanpa mana allin uyanta qawarisqa tapusqa mancharisqallaña: ¿imatataq wischuramunki, icha imatam

ruwaramunki? , niptinsi qusanqa

kutichin willakuyninta: imanaruwankichik kay huchaymanta, wischuramunim huk uywata, rantimurqaniqa pichqa wistukunata chaymi lluqsiyta qallaykamuptiuqa rikuriruwan tawallaña, warminqa willakuyta tukuruptinsi asiyta qallakuykun aminankama. Qusanqa ninsi ¿imatataq qamqa asikunki kay willakuyniywanqa?. Chaysi warminqa qusanta nin: yaw taytay, imaynataq chaynaqa kanki, ¿yupaytachum qunqarunki icha manachu allinta qawakun ñawiki, hinaspa kunan, manachu llapamanta yupaykuwaq?. Niptinsi qusanqa yupansi: ¡huk, iskay,kimsa, tawa, maytaq huk kanchu!, nispas sillasqanmanta uraykuspas qawakachan qipakunata kutirispan.

Kaqlla kutiykamuspa yupaykuptinqa pichqaña rikurirusqa. Chaysi warminqa tukupasqa rimayninta, kaynata nispa: ¿taytay yanqamantachu llakiranki mana ruwasqaykita allinta qawarispayki yaw allinruna?

WARMIWAN TAYTAKU Huk punchay huk taytakuchas chayarqusqa wiñay llaytaman,lata lata pachachayuq, mikuyta mañakustin. Llapa runakunaqa wischuypis kanku machuchataqa kaynata nispa: ¡imata munanki qacha machu!. Llapa nisqankuna uyariyta amiruspas chay machuqa lluqsimusqa wiñaqllaqtamanta. Chaysi

ripukusqa

huk

wasiman,

chaynallataqsi

chaymantapas

qarquramusqaku. ¡ ripukuy, ripukuy,pinqaytam ruwawankiku qacha machu kay wasiypi kaspayki!, niptisi waqayastin lluqsimusqa kasqan wasimanta. Richkaspanñataqsi wasinman

tuparusqa

pusaspansi

huk

mikuchisqa

allin

sunquyuq

allí

allin

warmiwan,

warmiqa

saksanankama.

Chay

waqaychaykuqnin warmi ancha allin kananpaq. Hinaspas machuqa warmitaqa nisqa: ¡ripukuy iskaynin wawaykikunata pusakuspa!.

nisqallanmantaqsi

nipaykun

allinta

kutiykuspa.

Machuqa

ninsiAmam hipaman qawarimunkichikchu imaña kaptinpas.- hinas risqaku allinlla

warmiqa

wawantikuna,

allin

richkaptinkus

yaku

mayuhinallañas

qapariramusqa

qipankumanta.

Warmiqa

mancharisqallañas

qipanta

qawarirusqa. Chaysi chay risqanmanta qawarisqallampi rumiman tikrakurusqa, hina qipallanpitaq wawankunapas chaymantataqsi wiñaq llaqtapiqa kan huk hatun rumi iskay warmihina warmachantinkuna. Wakin runakuna mana allin sunquyuqkunaqa, hinallas kunankama kan mana allinyariq tukupakuylla mana allinyariq.

ATUQMANTA UTULUWAN Huk punchawsi huk sumaq hatun

utulu

pirqaman siqasqa. Chaypi waqachara llapallan llaqta runakuna sumaq takisqanta uyarinankupaq. Waqamusqanta uyarispataqsi huk atuq asuykuruspa nisqa: Qanqa sumaqllataña waqanki kharupi tiyaqkunapas uyarinankupaq, Huknin ñawinkita chimlliruspa astawan waqay , nispa Chay atuq niqtinsi utulu huknin ñawinta chimlliruspa waqasqa. Atuqtaqsi nisqa: kunanqa allintañan riki waqachanki, iskaynin ñawiykita chimlliruspaqa astawan allintaraqmi waqanki , nispa Utulus astawan sumaqtaraq waqayta munaspa iskaynin ñawinkunata matita chimsiruspa waqayta qallaykusqa. Chayna kanankamataqsi atuqqa vivulla asuykuruspa patanman phawaykuspa.

Kunkanmanta hapiruspataq aparikusqa. Chaynapi utulo wañusqa alabachikuyta munasqanrayku. Adaptado por Darío Vera Mendoza

QAYU PASKARINA (Trabalengua)

Huk sipas

Qellakuspaymi qolla qello

sumaq sonqo

qachuta qasapi qello

simpa sapa

wakaman qepini, kanka

sonqo suwa

kankachuta calabaza

sumaq simi sutinmi sara.

kusawtawan qepiyukuspay.

Chuklla punkupi chuñu

Machaypi, manchaypaq

senqa runacha chunka chaki

Manchasqawan

kaspicha makintin

Tuparquspa

runakunawan chaki chuñuta

machkata

saruchin.

muchachispa, Machkata muchachin.

Kinsa chiwchichas ayllupa kapun

Chichu,chitacha, ichu ichunta

Hukninñataqsi takipun

Ichin,chutan ichuta, puchu

Hukninñataqsi takllakun Hukninñataqsi tusupun.

Puchuta mikun.

Runa sarata sarun

Mitu mitu pampapi

Sura surantinta

mituta mituchachkanku

Sarun sarata

kinsa mitu saruqkuna

Surantinta sukastin.

WATUCHIKUNA ¡ imallasá haykallasá…! ¡ asá !......¿imamantaq hatin?

Kuchi

Tawa chakicha Qori chupacha Tukuy ima mikuq. ¿Imataq kanman? Takaku

Uyanwan takan Kirumwan chutan. ¿Imataq kanman?

Chantin chantin

Sisi

Chamana qepicha. ¿Imataq kanman?

(LLantu )

Yana, mana llasaq, Mana uqariy atina. (LLantu ) ¿Imataq kanman?

(Yaku ) Ñanlla kachun Maykamapas risaqmi. (Yaku ) ¿Imataq kanman?

Ñawi

Iskaymi kanikukaqllakama, puñuniku,rikchaniku, Kuyuniku puristinpas. ¿Imataq kanman? API DE HARINA DE MAÍZ

Ingredientes:

Chancaca Naranja Azúcar Agua Harina de maíz Leche Vainilla

1 tapa 150 g. 150 g. 2L 150 g 1 tarro unas gotas

Preparación. Hacer hervir el agua, luego agregar la chancaca y azúcar, mover hasta que se diluya. Mientras tanto, en otro recipiente, se mezcla la leche, el jugo de naranja, vainilla y la harina de maíz con un poco de agua. Luego esta mezcla se agrega al agua de chancaca con azúcar, y se mueve hasta que este consistente.

MAZAMORRA DE QUINUA CON SANGRECITA Ingredientes: o Sangrecita de res o pollo. o Quinua entera.

100 g. 250 g.

o o o o

Leche. Azúcar rubia. Pasas. Vainilla.

1 lata 250 g. 50 g. Al gusto.

Preparación. Lavar bien la quinua, hasta que salga toda su espuma. Hervir la quinua en un litro y medio de agua. Así mismo se procede a sancochar la sangrecita, y se pica finalmente. Por último, se coloca la quinua, la sangrecita y el azúcar en la licuadora y se homogenizan todo los ingredientes. Agregar gotitas de vainilla y servir. HAWAS PIKANTI YANUKUNAPAQ. 1º Yaykuqkuna:  Ukunasqa hawas.  Ikasqa papa.  Siwulla, ahus.  Kachipa,kachi  Watakay. 2º Imaynan ruraynin. -Mankapi iskay kucharallata asiytita talliykuspa, siwilla, ahus, kachita tiqtichina, chaymanta kamallata yakuta talliykuna. -Ukunasqa hawasta timpuq yakuman kamana, yaqa chayarquqtinñataq ikasqa papata yapaykuna. -Chayarquptinñataq wakatayta ñutusqa Miskipantinta churaykuspa qarakuna.

CALABAZAS PIKAMTI YANUKUNAPAQ. 1º Yaykuqkuna:

       2º

Ikasqa calabazata Ukunasqa hawas Ikasqa papa Siwulla, ahus Kachipa, kachi Runtu Watakay Imaynan

ruraynin. -Mankapi iskay kucharallata asiytita talliykuspa, siwilla, ahus, kachita tiqtichina, chaymanta kamallata yakuta talliykuna. -Ikasqa calabazata timpuq yakuman kamana, yaqa chayarquqtinñataq ikasqa papata, Ukunasqa hawas yapaykuma -Chayarquptinñataq wakatayta ñutusqa. Miskipantinta churaykuspa qarakuna.

NOTICIAS En Lircay cae camioneta a un abismo de 20km de profundidad al rio opamayo y mueren sus 2 ocupantes

5 y 6 grado

WILLAKUYKUMA

QORILASUWAN PINKULLU huk punchawsi qosilasu orqo suptampi llakisqa tarikusqa chaytas risqa wakankuna qawariq hinaspansi tinkurusqa wawqen pimkilluwan chaypis qorilasuqa tapurikusqa llakisqa. Manacchu antukachata purumpi rikurqanki nisqa chaysi pinkilluqa willaqa, chay antukachaqa tutapunchawsi waqakuyllapiña. Hinsptinsi qorilasuqa nisqa kunami antukapa llaqtanman risaq ichaqa chay ripusqampis piña turuwan tinkurusqa hinaptinsi waqrarusqa chaypis qorilasuqa turupa waqrampi wañurusqa chaysi pinkilluqa wistumpi

ichikuykuspa

ripukusqa. Ñawpaqtaraqsi pinkilluqa qorilasuta ayawasiman aparusqa. Chaypis pamparamusqa llakisqa. Tukunampaqñataqsi, pinkilluqa wistunman sillakuykuspan ripusqa antukachapa llaqtanman kusisqa.

Akaklluwan ukucha

huk punchawsi,huk akakllu, iskay mallqukunapaq mikuyta maskastin purisqa. Chaypis, ukuchawan tuparusqaku. Hinaspansi akakllu nisqa ¡mama ukucha, mikuynikita aynikuykuway mallquykunam yar qaymanta wañuskanku¡ ukuchaqa allinta yurarispansi, nin: Mana akakllu kay urqunta, wak urqunta pawanaykitaqa ancha mikuyta huñukuwaq karqa. Ama kunam qawaykachanaykipaq. Chaymantas akaklluqa penqayllamantas pasakusqa mallqukuna mikuyninta apastin hinaptinsi risqa mama ukuchapatas wasimpis tiyachkasqa ukuchaqa, wasin ukupis pitaq takamun punkuta. Ñoqam kani mama akakllu ukuchaqa nisqa qammi yachanki maykunapi kan mikuy akaklluqa nin: ukuchata. Iskayninchikmantaña mikuytaqa aparamusun tukunanpaqñataqsi akakluwan ukuchas achka achkata mikuyta aparamusqaku kusi kusisqayañas mikusqaku saksarinankama.

Wañuqtukuq wistu Uña

añaschas,

karqa

qipikusqa

purichkasqanpi

machu

wistuta

wischurayachkaqta tarirqusqa, wistupaqa atakankunapas mana kuyuriq, wiksanpas tintiy tintiy punkisqas kasqa. Añasqa kusikuymantas, atuqkunata qayayta qallarisqa kaynata nispan: ¡miski aychatam

tarirquni!,

¡waskakunata

aparikamuspaykichik

kallpamuychuk,

kallpamuychiiiiikkk…!. Atuqkunaqa kallpayllas chayarunku llapa rumikunapa, kichkakunapa hawanta pawaspa pawaspas chayarqunku añaspa kasqanman.

Waskakuna

apasqankuwansi

kikinkupas

kunkakuman

wistuqa

atakakunamanta

watakuruspanku

watakuykuspanku

kikinkupas

kunkankuman

watakuruspanku arastanku. Añaswan

atuqkunaqa

wiksapunki

wistuqa

chutastinsi

apachkanku,

qamatiyastin, hakatiyastin chutay chutasqaku. Chaynapis añasqa nin: kunanqa ima miskitachik mikurqusunchik, ima, ima miskitachik mikurqusunchik ninkichus, qamqa, manam mallinkipaschu. Nispas rimayta kutichinku atuqkunaqa, imaynanpitaq manaqa mikuymanchu wawqai atuq,

aswanqa

mikurquyta

nuqataq

qayamurqaykichik,

munachkankichik,

¡amam

imaynampitaq

qamkunalla

piñachiwankichikchu

yanqataq

ñawikichikmanpas ispaykarqamuykichikman! Nispas añasqa piña piñasqallaña tukupakun rimayta atuqkunapas kutichiytas qallarinku: asnaq siki añas, ama kaypi piñachikuspayki ripuy, manachaypaqa, qamtapas mikurqusqaykikum, ninkus

kallpasaqa

atuqkunaqa.-Ñuqa

qayamuchkaptiychu

kayhinata

wischuwankichik, suyaykuychik, suyaykuychik- nispas añasqa tiyaysichkan. Añasqa allintañas piñakurusqa, hinaspas chinkay yuyapayninpis atuqkuna mana

rikuchkaptin

tuksiparusqa,

qunqayllamanta,

chaynachkaptinsi

wistupa

wistuqa

runtunta

anku

qunqayllamanta

kichkawan sayarirusqa.

Ananachallaw ananachallaw, runtuchallayta imanaruwankichikmiii….., nistinsi wistuqa siqakuykusqa.

URPICHAWAN SIPAS Marcelina

purikuchkaptinsi

mallqu

urpituchakuna

hatunkaray

sachamanta.

Marcelinaqa

qispiruspas

pichiwyamuchkasqa qawaykun

hinaptinsi

urpituchakunaqa mana purachayuqkunallaraq kasqa, chaysi kuyayllamanta allinllachalla qistanmanta hurquruspansi apakusqa. -¡Mamay,

mamay

qawariy

kay

mallqu

urpituchakunata

aparqamuni

uywakunanchikpaq!,-nispas kusi kusisqa sipaschaqa kutiykusqa wasinman. Mamanqa

hukmanyarispas

qawarin,

hinaspas

nin:-llapa

urpichakunata

wichqarayaqta qawaspayqa llakikuymanmi, paykunaqa pawakachakunankum, yumpay uñakunallaraqtaq kampas, hinataqchik uywakuwaqpas. Marcelina sipasqa,

chay

wichqaku

hatallisqanmansi

wichqarqusqa,

hinaspas

kuyakuyaykuspankama uywakun, sapa punchawsi mikuychankunata qaran, yakuchantapas upyachin.- Amam llakikunkichikchu wichqarayasqaykichikmanta chaynata rimapayaspansi, urpichankunaman mikuchin, mamanñataqasi, sapa punchaw ripayaq. Paykunaqa kachaykuspam pawakachakunanku, manam wichqarayananchu, ¿qamta wichqarquptiy hawkachu kawaq?, niptinsi marcelinaqa nin: manan mamay ñuqataqa wichqawankimanchu, runam kani, paykunaqa uywakunam kanku, mana llakikuq mana sunquyuq, nispa. Taytanñataqsi wiñaruspankuqa

niq:

-Hina

sapa

churiyqa

achikyaypim

uywakuchun sumasumaqta

chay

urpichakunaqa,

takipuwasun,

sapa

punchawmi kusichiwasun, chaysi taytanpa nisqampihinapas marcelinapa urpituchankunaqa wiñaruspanku, purachankunapas sumaq uqichas kasqa. Sapa punchawllañas kuyayllapaqta takiqku. Huk tutas pasñachaqa mana puñuytapas

atisqachu

tukuytutas

quchpastillan

achikyarqun:

¿Kachaykurqusaqchu, icha manachu?, nispansi tukuytuta rimapakustillan achikyarusqa. Achikyaruptinñataqsi, utqayman hatarispan urpichakuna wichqasqanman rin, punku kichananpaq lluqsirquspankus wasinpi, sachakunamansi pawaykunku, mana

ripuy

munaq

hinaraqsi

sayarayanku,

hinaspankuñas

unay

sayarayasqankumantañas pawakunku. ¡mamay mamay, urpichaykunatam kachaykurquni!- nispas mamanta nin marcelinaqa.- Allinmi kuyasqay, wawachallay, nispas mamanqa kusisqa kutichin

rimayta, taytanñataqsi nin:- ¿Imanasqataq kachaykurqunkiqa, sapa achikyayta takipuwananchikta, kusichiwananchikta?.

SISIWAN WALLPA Wallpas wakinmanta chullarusqa mikuy maskasqanpi, hinaspas purisqa sapallan tuk tuyastin. Chayna purichkasqanpis qunqayta tarirusqa mikuyta, hinaspas rakrarusqa imapas hinaña. Manas yarqay wallpaqa ima mikuy kasqanta yuyayta qukusqachu. Mikurquptinñataqsi uytun siqsiyta qallaykamusqa, manas imayna rakchakuyta atisqachu.

Manaña

qallaykusqa.

rakchakuyta

Chayna

atispas

wallpaqa

qaqukuchkaptinñataqsi

uytun

rumiman

qaqukuyta

llikikurusqa,

mikuy

mikusqanpas lliwsi taqtakurusqa. Wallpaqa llakipis rikurirun uytun hatun llikisqata qawaykuspan. Waqayta qallaykun kayan nispan: ¡ imapim rikukuykuni!, ¡yanqachu uytuchallayta qacha rumiman

qaqukurqani,

kaychikankarayta

llikirqapuwasqaaa…!,

nispa

waqachkaptinsi huk qari qari sisi rikurirusqa qayllanpi, kayna nistin: ¿Imamantam yanqa waqanki mama wallpa?. Wallpaqa piñasqallañas nin: ¡kunachallanmi wañurachisqayki, qam wiksasapa sisipas ama piñachiwaychu!. Niptinsi sisiqa manchakuyllamanta nisqa: ¡Ama mamallay ama mamallay, ama wañuchillawaychu, allí chik chay llikisqa uytuykita siraysisayki!; niptinsi wallpaqa utiqllaman………….

Sisiqa,

manas

ima

ruwayta

atisqachu

uchuy kasqan

hawa.

Hinapis

manchakuymanta muyuykachasqa, hinachkaspas tarirusqa llañu kichkata paqpa qaytutawan. Chaynapis qallaykusqa sirayta; kachuspa kachuspa ana anaqta tukurullasqa. Chay manchakuy ruwasqanta tukuruspas pampaman uraykuspa nisqa wallpataqa:- Mama wallpa kayqaya tukuruni kamachikuynikita, hinaptinsi wallpaq tupsanwan kuyaykusqa tupsaykuspan; hukta tupsiykuptillansi qari qari sisiqa wañurusqa. Wallpaqa chay allin sisiqa ruwasqanta chaskiykuspas llakiwan waqasqa kaynata nispan: tuktu tuktuk, yanqachu tupsaykullarqani, kay sisiqa allin sunquyuqmi kasqa, yanqa wañuypim wañun tuktuk tuktu…Nistinsi wallpaqa ripukusqa wasinman.

ANKAWAN UTULU Utulus kawsakusqa, sinchisinchi piñasqa ankapaq. Achkas ayllunkunas kasqa chay uywaqnimpa wasinpi, allin kawsakuytas ruwasqaku achka waynanwan hinallataq achka churinkunawan. Chayna kachkaptinsi ankakunaqa apayta qallaykusqa

chiwchita,

pullata,

wallpatapas

tukurunankama.

Utulullañas

sapanyarusqa. Chay piñakuyninwansi utuluqa imaymanata yuyaykachasqa pampakunata tupsakachaspa purikachaspan. Hinachkaptinsi yuyayninpiqa nisqa kaynata: ¿amaya kayna sutiqawamuypiqa purikachasaqchu, manachu chay mana allin aycha wiksa Ankaqa aparuwanman?, nispas yuyapakuq utuluqa kuchuman qimichakuykusqa waqaykachasqa; qawaykachachkaptinsi rikuriramusqa iskay ankakuna. Ankakunaqa hawanpakaykamunkus, utuluqa kasqan hawallanpiñas muyurikuchkanku. Utuluqa

yuyapakunsi

yapamantawan

imaynampi

ankata

llullakaspa

hapirunanpaq. Chayna yuyaymanachkaspa yuyayninta qa tukuparun kayna ruwaypi:- chay iskay pukullu puñunay wasipiya hukninpi iskay allin wira wira pullakuna ukupi watarusqayta hina nisaq, huknimpiñataqchik ñuqa ukupi wichqakurusaq hinaspa yaykuruptin lluqsiykuspay wichqarunaypaq. Chayna allin llullakuyta yachaykuspansi utuluqa qayaykachakusqa chay pukullu wasi kanan

punkumanta:

¡wawqichakuuuuu…..naaaaaaa…!,

¡kaypim

kachkan

qamkunapaq churasqa iskay allí allin wira pu…llaaa…! –qayaykachachkaptinsi ankakunaqa

uraykuspanku

utulupa

muyuriqninkunapis rimakachanku:

kasqan

pukullu

wasin

punku

-¿imaynampitaq qamqa allin llakipayakuq

kanki, ama manchakuwaykuchu qam allin kasqayki hawaqa ñuqaykupas allin kuyakuq

llakipayakuqchik

kasaqku;

lluqsiykamuy

kay

hawapi

allinta

riqsinakuykusun?, nispankus hikutanku utulutaqa. Manas utuluqa lluqsiyta munasqachu, hina ukullamantas ankapa rimayninta kutichisqa: -Ñuqaqa wichqasqam kachkani, tukiman yaykuspa mikukaramuychik manaraq uywaqniy hamurichkaptin.

Niptinsi

ankakunaqa

utiqllaman

yaykurusqaku.

Yaykuruspankus ukupi tamraykachanankukamas, utuluqa kusisqa asikustin kasqanmanta

lluqsiykuspan

wichqarusqa

ankakunataqa.

Ankakunaqa,

yanqañas haytakachamunku punkuta, chaynallataq qayakachamunku llaki llakita rimastin: ¡ama taytallay, ama allin wawqillay chaynaqa kaychu, kichaykullawayku ima supaytam ruwayta munallawankiku!. Nispas waqanku

ukupi.

Hinaspas

qayaykachakusqa

utuluqa,

uywaqninpa

uywaqnin

taytallata.

wasin

hawanman

Chaynachkaptinsi

siqaruspan uywaqninqa,

rikuriramuptinsi utuluqa kallpayllaña riykusqa willakusqa: -taytay tuk…..tuk…, iskay suwa ankakunatam puñunay wasipi wichqarquni iskay ankakunata, llullakuyniyta chaskiruwaptin tuk, tuk. Manas uywachaqninqa chaskinchu niyninta utulupataqa; mana uyariqtukuptinsi utuluqa mana maypi imapas ruwasqantas purikachasqa,

ruwan:

pawaykachasqas,

yanqañas

kunkanpas

raprankunata utisqa

taspikachaspas

kurkuykachasqa

tukuy

muyuriqkunapi. Chayna kachkaptinsi taytallaqa nisqa: ¿ichapas allin kay ruwasqan

utuluypaqa,

manamrik

haykapas

ruwaqchu

kaynakunataqa,

sapallanñas kaspampaschik imatapas ruwarunman karqa, hinataya rispay qawaykamusaq chay puñunan pukulluta?. Chayaykuspa watukuykuptinsi wichqasqa pukullu ukupi kachkasqa ankakunaqa waqastin, rawka sillusapa atakanwan rakchamustin. Chaysi utulutaqa allí allinta kuyaykusqa. Taytallaqa hapirunsa ankakunataqa hinaspas nisqa utuluta: -kay iskaynin ankakunatam kunan rantikurusun, chay qullqiwanñataqmi pullachakunata rantiramusun ama sapallaykikanaykipaq.

–chay

ninqantauyariruspanku

ankakunaqa

paqarintinmanqa wañurachinakusqaku kunkankumanta tipsinakuspa. Utuluñataqsi sapan kasqa mana mikuytapas allinta mikuqchu kasqa, chysi mana allin mikusqanpi wañurusqa.

QALLUKIPUKUNA (Trabalengua) Papaypa papanpa papanmi

Qoñi qonchapa hawanpi qowi kanka,

mana pampapi tiyayta munanchu.

kanka kankapiwan kashan. Qoshñi

Chaymi papayqa

qoshñispataq kankachuta qelloman

papanpa papanta

tukuchispa qatqechin.

pampaman panarparin.

Wayta Sunchu

Itaña. Puka sisa itaña ñañanta ñawsachin,

wayta

ñanpi yuraqsisi ñakachin. Ñawsachin ñakachin iskaynin ñanta ñañanta.

suchuykuy, sullkayman Mana pantasqa panti wayta payllata warachi

waranway

wayta

chiwapi

chiwana chiwanway wayta.

Ichu

Suytu ruru

Achka qachu ichu pichan

Suyruku taqya suysunaypi, suyuypi

aslla qachu ichu pichanku,

suyuykunaypaq

piquy ichu tipan pichan

suysurusayki.

rupay ichu qiswan.

Suyaykuy suytu mantuy

suytu

suñupi

suytu suquswan suqurunaypaq. Macha machacha. Machamacha machaypi manchaypaq,

Muru uma kuru, ama hatun kurukunata piñachiychu,yanqam muru

Machasqa

machu

muchunwan umaykipi machu kurukuna

muchunapaq, puchi puchi puchqun sikurusunkiman,muru uma kuru. chullkun.

WATUCHIKUNA ¡ imallasá haykallasá…! ¡ asá !......¿imamantaq hatin? Sikillayta qatiway maykamapas resaqmi ¿Imataq kanman?

Tikras

uwiqa

Tras tras chakicha, Rasada qipicha. ¿Imataq kanman?

Imataq wasikunapi kan huknin ankallampa,

Tiqa

huknin paqchanpa. ¿Imataq kanman?

Ñan Llapa orqopa chumpin. ¿Imataq kanman?

Pukyu. Yapa orqopa ñawin. ¿Imataq kanman?

TORTILLA DE QUINUA CON HÍGADO Ingredientes:          

Quinua entera 400g. Hígado de pollo 5oo g. Huevo 3 unid. Harina blanca 400g. Aceite 1 taza Espinaca un atado. Zanahoria 400 g. Tomate 2 unid. Limón 1 unid. Sal al gusto

Preparación. Sancochar por separados el hígado (previamente encurtido con sal y limón) y la quinua (previamente lavada hasta que bote toda su espuma). Luego, lavar y picar finalmente todas las verduras, rallar la zanahoria y en otro recipiente batir los huevos. Al batido, agregar la quinua sancochada, el hígado picado finalmente, la harina y agregar todas las verduras. Toda esta mezcla se bate agregando la sal a gusto y posteriormente se fríe en porciones pequeñas (una cucharada de masa), para servirlos con arroz o papa sancochada.

LOMO DE MASHUA CON QUINUA GRANEADA. Ingrediente:      

Mashua 2kilos. Papa blanca 500 g. Cebolla 3 unid. Tomate 400g. Carne de cordero 5oog. Sillao 1

  

botella chica. Quinua 500g. Aceite 1 taza. Perejil, laurel, sal al gusto

Preparación. Lavar la quinua, frotándola bien hasta botar su espuma. Granearla tipo arroz. Lavar y picar la mashua y la papa en cuadraditos y freírla en aceite caliente. En otra olla, aderezar la cebolla, tomate, a este aderezo agregarle la papa y la mashua ya fritas. Seguidamente, agregar la carne previamente cocida y deslichada, sillao y mezclar bien. Para finalizar, agregarle sal, perejil y hojas de laurel al gusto, servir acompañando con la quinua graneada.

OLLUQUITO PRIMAVERAL

Ingrediente:           

Olluquito Papa blanca Cebolla zanahoria Queso huevo Ajo molido Aceite Pimiento Leche Sal

1kilos. 500 g. 3 unid. 1 unid. 4oog. 1unid. 3 cucharaditas. media taza. 2 unid. 1 tarro chico. al gusto

Preparación. Lavar bien los ollucos y sancocharlos, luego

picarlo

en cuadraditos pequeños tipo dado. Hacer aderezo en aceite con ajo, cebolla, zanahoria y pimiento. En este aderezo sancochamos la papa. Luego agregar el queso y la leche. Agregar el alluco sancochado, mezclar y dejar cocer por 5 minutos. Servir con arroz y papa. Decorar con huevo duro.

ÑOQUIS DE OCA CON GALLINA Ingrediente:

         

Carne de gallina 1 kilo. Oca 1k medio. Harina de trigo 1k medio. Zanahoria 500g. Tomate 500g Cebolla 500g. Arvejas 500g. Aceite 2 tazas Ajos molidos 3 cucharadas. Sal Al gusto.

Preparación: Lavar bien y sancochar la oca en un recipiente bien limpio, luego estrujar, comprimir y amasar. La oca estrujada será mezclada con harina de trigo hasta darle consistencia de masa. A esta masa le damos la forma de los fideos (coditos) y la sancochamos a fuego lento 30 minutos. Posteriormente servir con el guiso de gallina. Para el guiso de gallina, trozas la gallina y cocinarla con un poco de agua. Adicionar a esta la zanahoria, apio, laurel, y clavos. Cuando estén cocidos, escurrirlo. (Guardar el caldo). Aparte, derretir la mantequilla en una cacerola, realizar un aderezo con ajos, zanahoria rayada. Ahí dorar la gallina cocida. Luego agregar el caldo, y terminar su cocción en dicho jugo.

FLAN DE

ZAPALLO

Ingrediente:  

Zapallo Zumo de naranja

1kilo. media taza.

    

Ralladura de naranja Azúcar Pasa picada Chuño Miel de chancaca

2 cucharas. un cuarto. 200g. 3 cucharas. al gusto.

Preparación: Lavar y cortar el zapallo en trozos grandes y cocinarlo. Cuando el zapallo este bien cocido pasarlo por un colador. A este colado le agregamos chuño previamente disuelto en agua, el jugo de naranja, el azúcar, la ralladura de naranja y las pasas picadas muy chiquititas. Mezclar bien todo los ingredientes, y luego se vierte sobre un molde. Esta preparación se puede llevar ala refrigeradora o podemos mantenerlo en el ambiente (bien protegido) hasta que adquiera una consistencia sólida. Desmoldar y echar sobre la superficie la miel de chancaca.

HUMINTA RURAY HUMINTA RURANAPAQ 1º yaykuqkuna:

      

Chuqllu. Kachi. Anis. Qarapa Mantikilla Lichi. Kachipa.



Imaynan

ruraynin.

-Chuqlluta

anisniyuqta,

ñutuy

ñutuyta -kutanakutasqamanña

mantikillata

kachipata

kachitapas

hinana.

Qallu

tupasqanmanhinam tupachina. Chayta allin allinta pituna. -Mankapa

sikiman

qaraqakunawan

pampachaspa

sumaqllata

chaqllatahinachurastin kamana. -Qarapakunawan sumaqta pakana, samaynin mana lluqsinanpaq, mankapa tapanta rumiwan ñitiykachina. -Pisilla yakuyusta unayniqta yanuna. -Chayay chayay miskita asnarimuptinña hurquna.

ATAQU PIKANTI. ATAQU PIKANTI YANUNAPAQ. Yaykuqkuna:  Ataqu.  Yaku.

    

Sara. Isku yaku. Papa. Siwulla, ahus. Kachi.

Imayna rurana: 1. Yuyutaqa timpuchkaq yakuman kamaykuspam llulluy llulluy yanukunankama isku yakuwan timpuchiy. 2. Sapaqtaq huk mankapi papata yanuy. 3. Chayarquptinñataq yakunta llapistin as asllamanta kurparuspa ñutuchata chiptiy. 4. Huk mankapi, ikasqa ahusta, siwillata wirapi tiqtichispa, as yakuchata talliykuy. 5. Chayta kachichaykuspañataqmi, chiqtisqa yuyutawan llapisqa papata waspinankama qaychiy. 6. Chaytaqa mutiyuqta, uchuyuqta ima, miskita mikuy.

NOTICIAS 15-06-2015 Llevan coca con platanos Cuando acondicionaban mas de 65 kilos de cocaína en cajas con platanos, la policía intervino a los bolivianos Leornando Solis cruz y Javier Miranda Vásquez, y al peruano Ronny Encarnación Quispe, en San Martin de Porres. Agente dirandro les cayeron cuando ponían la droga en el Toyota (b1s-343), en la asociación ¨santa eleonora¨.