FACULTAD DE HUMANIDADES Y CIENCIAS SOCIALES LIRCAY-ANGARAES UNIVERSIDAD PARA EL ESCUELA DE EDUCACION PRIMARIA Y BILINGÜ
Views 61 Downloads 0 File size 2MB
FACULTAD DE HUMANIDADES Y CIENCIAS SOCIALES LIRCAY-ANGARAES
UNIVERSIDAD PARA EL ESCUELA DE EDUCACION PRIMARIA Y BILINGÜE 2015 DESARROLLO ANDINO
1ero y 2do WIllAKUYKUNA WATUCHI QALLU PASKARINA RECETAS NOTICIAS
WILLAKUYKUNA MANA KASUKUQ CHIWCHICHAMANTA Wallpas, chiwchinkunata saqiykusqa, mikuy maskaq rispa. Amam hawamanqa lluqsinkichu, nispan. Sullkan chiwchichas, mana uyarikuq kaspa lluqsirqusqa Chaynapis ankawan aparqachikusqa.
ATUQWAN WACHWA Autqsi yarqaymanta purichkasqa, chaynapis uñasapa wachwawan tuparqusqa. Maman wachwa ripunankama atuqqa huknin wachwachata mikurqunanpaq hapirqusqaña. Hapirusqa qayakuptinsi maman wachwaqa kallpaylla kutirqamusqa. Chaysi atuqqa uña wachwachata yanqallas kuyaytukun, ¨sumaq puka chakicha wawaykiqa kasqa¨ nispa.¨ kachaykuy wawaytaqa¨ nispansi suwa atuqtaqa qatirin.
YUTUWAN WAKCHA WAWA Huk punchaw karu llaqtapi qari warmacha, waqachkasqa. Sumaq yutucha rikurirqamuspansi tapun: ¿imanasqataq waqachkanki? Warmachaqa nisqa mamaymi wañukun. Yutu nisqa amaña waqaychu, ñuqawan purun ichu wasipi yachakamusun.
AKAKLLUMANTAWAN UKUCHAMANTAWAN Akakllus iskay mallqunkunapaq mikuyta maskastin purisqa. Ukuchawan tuparquspa nin: mama ukucha, mikuyniykitayá aynikuykuway mallquykunan yarqaymanta waqachkanku. Ukuchaqa, allinta yuyaparikuspansi, nin: mama akakllu, kay urqu, wak urqu asinaykitaqa, achka mikuy qispiyllapichiki huñuykuwaq karqa, ama kunan qawaykachanaykipaq. Chaysi akaklluqa, pinqakuymanta mana imata nispa pawarikurqusqa.
YURAQ QASAMANTA Yuraq
qasam
tuta
purín,
mana
puyuyuq hanaq pachapi, killa akchiptin. Qasaqa, chakran chakranpi purín,
yurakunata sarustin.
Qasa , chayarqamuptinqa llapa yurachakunan wañupunku. Llapa tarpuy runakuna taytachata qayakuspanku. Puku
pukurispas
puyukunata
rikurichimusqaku
mana
yuraq
qasa
chayamunanpaq.
UYWAKUNAPA LLAQTANMANTA Runakuna wañuspanchikqa uywakuna llaqtanpa chawpintas purisun. Allqukunapa llaqtanman chayaptinchiksi allqukunaqa rinrichanpis yakuta haywamuwasun, kawsaq pachapi kuyaptinchikqa.
PILLPINTUQA LLIMPINKUNA. Pillpintuqa muyuriyninpis warmachakuna huñunakurqusqaku. Pillpintiqa, llimpikunata qawachisqa, yachachin: Kaymi, puka yawar kaqllaña, kaymi qello inti kaqllaña kayñataq anqas hanaq pacha kaqllaña. Kayñataq qumir, sachapa yuraq kaqllaña.
UKUCHACHAKUNAMANTA Piki sayay ukuchschakunas kusisqalla yachakusqaku. Wakinsi takinku, wakinñataqsi tusunku. Pisiparquspankus wasinta puñukuq yaykukunku, paqarin punchawkama.
ALLQUCHAYMANTA Allquchaytam uywakuni sumaq lapi rinricha kaptin, wasiyta hatalliptin. Purunpim kuska uywakunata michiniku, atuqtapas manchachinmi. Kuskallam wasiyman kutimuniku, mikuykachiptiymi wasichanpi puñukamum.
ISKAY INTIMANTA ñawpa, ñawpa pachapis, qonqaymanta hanaq pachaman iskay intikuna lluqsirqamusqaku, chaysi ninallaña rupayta qallarisqaku. Runakunaqa, iskay inti lluqsimunanta yachaspas llapa kaqninkuta pakayta qallarisqaku. Yakutapas, quritapas, qullqitapas allpapa, qaqapa ukunmansi pamparqusqaku.
Iskay intikunaqa, imaymanatas lliw ruparqun. Uywakunata, sachakunata, rurukunata, rumikunatapas uchpayanankamas ruparusqa. Chaymantapachas yakupas, quripas, qullqipas, allpa ukunpi, urqu ukunpi pakasqa kachkan. Kunankamapas manaraqsi tarinkuchu.
HARAWICHA 1.-Satukucha takimun, Martacha, pichamun, Anastu yachachimun.
2.-Misicha, misicha, pukllay sikicha, yana umacha.
3.-Sara sara Mama sara Kawsaymi kanki Sumaq sara.
4.- Chiwakuy,chiwakuy Chiwaku pasaq sikicha Kuykatachu, maskachkanki.
5.- Kuka kintucha ruyru rapicha qumir rikchaqcha puka tullucha.
6.- Uña waytacha, sumaq akchiqcha, qumir yuracha.
7.- Sapan takllantin, aspin chiwakuntin llamkan aylluntin.
8.- Manchachikuq, manchachiwanki manchakuypaq manchachikuq.
9.- Tusukunki, takikunki, asikunki.
10.- Papatan akllanku, Suytunta astanku, ruyrunta yanunku.
QALLU PASKARINA Puka sisi sasa sipina
Piki puka kapa
sisi wasipi sasa sipina
Kapa puka piki
puka sisi, sisi wasipi.
Puka kapa piki.
Añalláw mikuylláy,
Antukus aytukun
Miskikusqa
Aytukus pitaq mana
mikuykuptiy.
Aytukurqunmanchu.
Tayta qispi qasata Papaykipa
Qispin qispikunanta
pampaman
Qipispan.
Papata apan.
papanwan
Yutu yanaykipa
Taytaymi kanki,
Yupinta yupariy,
Kanki taytaymi,
Yupanawan,
Kaqmi kanki,
Yuparinaykipaq.
Kankitaqmi qampuni.
WATUCHIKUNA ¡ imallasá haykallasá…! ¡Asá!...... ¿imamantaq hatin?
Qawan akakaw,
Mana huchanmanta
Ukun añallaw. (Tuna)
Runa waqachiq. (siwilla)
Qasapi partillan
Tutan purin punchay puñun. ¿Imataq
Tantacha. ( Killa )
kanman?
Karka chukucha, asnaq sikicha. (Añas )
Pampapi hatun ispiqu. ( Qucha )
Muyuspalla
Sikinmanta
chichukuq.
Umankama
(Puchka )
Kiruyuq. (paqpa)
RECETAS MAZAMORRA DE HARINA DE TRIGO CON PLÁTANOS. Ingrediente: Harina de trigo. 250 g. Azúcar rubia. 200 g. Plátanos de isla. 3 unid. Preparación. Hervir agua con la canela y clavo de olor, agregar la harina de trigo diluido en agua y plátanos aplastados. Una vez cocida agregar el azúcar, sacar del fuego Y servir. AVENA CON FRESA Y PAN CON QUESO Ingrediente:
Avena 150 g. Azúcar 200 g Leche 410 ml. Fresa 100 g. Pan con queso.
Preparación. Hervir la avena. Una vez cocida agregar
el azúcar,
sacar del fuego. Finalmente licuar las fresas junto con la leche y añadirla a la preparación anterior. Acompañar con el pan con queso.
MAZAMORRA DE CALABAZA CON LECHE.
Ingredientes:
Harina de trigo Calabaza Leche Azúcar Chancaca Pasas Esencia de vainilla
200 g. 1 unid. 1 lata 200 g. 1 tapa 100 g. Al gusto.
Preparación. Quitar la cascara de despepar la calabaza, ponerla a sancochar. Luego se agregan las pasas y la chancaca, una vez disuelta añadir el azúcar. Aparte disolver la harina en agua y cocinar. Mezclar todo y cocina por unos minutos. Retirar del fuego y agregar la leche.
NOTICIAS
Debido al friaje mueren162 niños en las regiones de Ayacucho, Puno y Huancavelica
3ERO Y 4TO
WILLAKUYKUNA SUMAQ ATOQPA RAYMIN
Huk pumchaysi poqoy killapi waranqa isqonpachak isqonchunka iskanyniyoq watapis kasqa sumaq raymi chay raymitas ruwasqaku atoqpa ayllunkuna chaysi llapallan ayllunkunata nisqa hamunkimunkichik qampas añas wawqechallay willakamunkim llapas uywakuna tinkusqaykiman kay raymimanta. Chaysi, atoqa kusisqallaña wasinta suma sumaqllataña Llimpichin. Chaymantas chay punchaw chayaramun hinaptinsi chayaramunku suma sumaq pachayoq takaqnin. tusoqnin, tukaqninpas, hinaspas qallaykunku mikuyta. Chaypis tusunku, upyanku, takinku atoqñataqsi upyanankupaq qochkan ancha aqata. Tukunampaqñataqsi llapa takeq, tusoq sinkakurunku, hinaptinsi atoq takeq qoluta kunkanmanta hapispa saqtayta qallaykum mikunampaq chaysi wakin ayllunkuna rikuruspa atoqta wañurachinku chaynaruspas ripukun llakiwan. Autor: COSINGA VALENZUELA, Hipólito.
RUNAWAN ORQOWAN Huk punchawsi, mana mikunan kaptin risqa tutaykuruspa mana Chayasqachu wasinman.
Yanapakuq. Chaysi runaqa
Chaymantas runaqa pisiparuspas machay ukumpi puñosqa. Orqo nisqa ¡yaw runa imanasqataq kaypi puñuchkanki) payñataq nin taytay tutayaramunin yanapakusqaypi mana mikunay kaptin. Paysi nin ñoqam qosayki yana rumita, mana purinaykipaq, mana yarqaymanta kanaykipaq. Chaysi orqoqa yana rumitaqoykusqa, runaqa manchakuymantas manaraq achkimuchkantin ripusqa wasinman yana rumita qepikuspan. Tukuñanpaqñataqsi runaqa wasinman chayarusqa warminta nin orqom kayta qoykamuwan, qawaykutinsi kasqa qori. Chay punchawmantas kawsasqaku
SISICHAMANTA Huk kutis huk sisicha hatun mayuta chimpayta munasqa. Chaysi chakata mana tariyta atispa huk sacha rapipi chimpayta qallarisqa. Ña rapi puririchkaptinsi, huk kurucha rikurquspa nisqa: - manam sacha rapillapiqa kay hatun mayu chimpayta atiwaqchu. aswanqa haku kusi kusichapa wasinta, paymi yanapawasunchik, nispa. Chaysi kusi kusichaqa wasinta risqaku. Payqa llikatas awachkasqa. - kusi kusicha hatun mayuta mana chimpayta atinikuchu, ¿manachu yanapariwankikuman? -nispa kuruchaqa nisqa. Kusa, kusa, haku arí, chayqa qamkunawan kuska llamkarqusun – nisqa kusi kusichaqa.
Chaysi, kimsantinkumanta, mayu patapi qurakunatamanta arwispa, kusi kusipa llikanmanta chaka rurayta qallarisqaku. Chay chakata tukurquspataqsi, sisichaqa hatun mayuta chimpasqa.
LUMAS WAKA Lumas pampakunapis, Lumas Wakaqa qachunta mikhurqa; chaypis qumir qumir qurallata, qulla qulla yurallata mikhuspas munay uñachanta qawaq kasqa. Qachusapa urqukunapis Lumas Wakaqa samayta yachaq kasqa, chaypis hastuspa uñachanwan kuska samasqa. Huk punchawsi uñachanta nisqa: - Amam, wawáy, qaqa wayqumanqa asuykunkichu, yanqataq mayqan punchawpis urmaspan qaqaparquwaq nispa. Karlus sutiyuq uña wawachanqa allintas maman nisqanta uyarin, chaymantas kutichin: - Mamáy, manam urmaykusaqchu, ñuqaqa allintañam puriytaqa yachani nispa. Huk paray punchawsi Karluscha uña wakachaqa, maman nisqanpihina, qaqaparpasqa. Qaqa ukhumantas waqapakuspa mamanta waqyakamun, chaypis urmaykusqanta willakun. Maman nisqanta mana uyarisqanraykun kunanqa chay uñacha llakisqa chay kirinkunata qhawakun.
CHAKRA RUMICHAYMANTA Yayta marcelinuwansi, awqa sisa waskaray waqtata chakrankuna qawaqhina waka michiq risqaku. Tayta
marcelinuqa
chakranpi
akuchkaspansi
para
pisqukuna
pawaykachachkaqta qawarquspa nisqa: ¡ awqa sisa qaway ! – pisqukunaqa pawaykachachkanña, paramunqañacha, chakranchikta allichakusunña, rumichakusunña –chaysi, anqa sisaqa kayhinata tapukusqa. Hatun tayta – imapaqtaq rumichasun? Anchka rumitachu apasunchik? Chaynata tapuptinsi kayhinata kutichisqa: Manam,
rumichayqa
chakra
allpachanapaqmi.
Rumikunataqa
chakrapa
waqtankunaman, sachapa sikinkunaman churanchik. Wakinkuqa uchkuspanku rumita pampanku. Rumichasqam kawsaykuna kuyayllapaqta wiñamun.chaynallataqmi tarpuy uywaypi mana ancha sasachakuywan llamkanchik. Chaynaqa awiluy, kusikuywan chakranchikkunata
rumichakamusun.
Kawsayninchikuna allin qispinanpaq. Chaynata rimanakuspankus inti chinkaykuqta wasiman kutikamunku.
HAWICHU WARMAMANTA Hawichu warmas yachay wasiman manapuni riyta munasqachu. Maman yachay wasiman kachaptinsi, mana uyakunchu. Sapa punchawsi mamantaqa may risqantapas qatin. Huk punchawñataqsi, uywa michiq risqaku, chaypis hawichuqa yaku upyaq mayuta risqa. Chaypis hawichuqa yaku pisquta uñachankunawan pukllachkaqta qawaspa. chay pisquta kayman wkman pawaytas kusisqallaña yachachichkasqa. Chayta rikuspas hawichu warmaqa, paqarisnintin yachay wasiman kusisqallaña ripusqa. Payqa nisqa: *chay uña yaku pisquchakunahina yachamusaq* nispa.
Kinsa uywakunamanta Huk punchawsi huk misi purunpi purisqa ancha yarqaymanta kasqa. Chaymantaq. Huk yuraq ushawan tuparusqaku. Amaysipa kaynata nin wawqey llakitam yaqawachkan. Hinaptinsi, ushaqa pusasqa kayninkunata: Qaqanta, waqtamta, wayqunta chaynapis wasiman chayarusqaku. Chaysi wasinpiqa wallpata rikusqa. Misiñataq nin yawasha wira wallpakita mikuruyman
ushañataqsi kaynata kutichin, manam wira wallpataqa mikuyia atisaqmi nispansi kutichin.
atiwaqchu
Tukunampaqñataqsi misitaqa wallpa ñawinta suptarusqa mikurun. Chaynallapis misipas, ushapas mancharikusqa kutikunku hina kasqllanman.
RANTIPAKUQ RUNA Huk runas risqa
hatun rantipkuyman wistukuna rantiq, chay hatun
rantipakuypis runaqa rantirqamusqa pichqa wistukunata hinaspas runaqa kusi kusisqaña kutikusqa wasinman wistukunata qatikusqa, chawpi ñanninpis yuyapakusqa ¿wistuyqa tawallachu?-nisqa, hinaspaqa yupaytas qallaykusqa huk, iskay, limsa, tawa, chaysi runaqa kutiramusqa llakisqaña, wasintapas kutiykusqa: ¡ warmiy kunanqa imaniwanqachiki, nistin. Warminqa qusanpa mana allin uyanta qawarisqa tapusqa mancharisqallaña: ¿imatataq wischuramunki, icha imatam
ruwaramunki? , niptinsi qusanqa
kutichin willakuyninta: imanaruwankichik kay huchaymanta, wischuramunim huk uywata, rantimurqaniqa pichqa wistukunata chaymi lluqsiyta qallaykamuptiuqa rikuriruwan tawallaña, warminqa willakuyta tukuruptinsi asiyta qallakuykun aminankama. Qusanqa ninsi ¿imatataq qamqa asikunki kay willakuyniywanqa?. Chaysi warminqa qusanta nin: yaw taytay, imaynataq chaynaqa kanki, ¿yupaytachum qunqarunki icha manachu allinta qawakun ñawiki, hinaspa kunan, manachu llapamanta yupaykuwaq?. Niptinsi qusanqa yupansi: ¡huk, iskay,kimsa, tawa, maytaq huk kanchu!, nispas sillasqanmanta uraykuspas qawakachan qipakunata kutirispan.
Kaqlla kutiykamuspa yupaykuptinqa pichqaña rikurirusqa. Chaysi warminqa tukupasqa rimayninta, kaynata nispa: ¿taytay yanqamantachu llakiranki mana ruwasqaykita allinta qawarispayki yaw allinruna?
WARMIWAN TAYTAKU Huk punchay huk taytakuchas chayarqusqa wiñay llaytaman,lata lata pachachayuq, mikuyta mañakustin. Llapa runakunaqa wischuypis kanku machuchataqa kaynata nispa: ¡imata munanki qacha machu!. Llapa nisqankuna uyariyta amiruspas chay machuqa lluqsimusqa wiñaqllaqtamanta. Chaysi
ripukusqa
huk
wasiman,
chaynallataqsi
chaymantapas
qarquramusqaku. ¡ ripukuy, ripukuy,pinqaytam ruwawankiku qacha machu kay wasiypi kaspayki!, niptisi waqayastin lluqsimusqa kasqan wasimanta. Richkaspanñataqsi wasinman
tuparusqa
pusaspansi
huk
mikuchisqa
allin
sunquyuq
allí
allin
warmiwan,
warmiqa
saksanankama.
Chay
waqaychaykuqnin warmi ancha allin kananpaq. Hinaspas machuqa warmitaqa nisqa: ¡ripukuy iskaynin wawaykikunata pusakuspa!.
nisqallanmantaqsi
nipaykun
allinta
kutiykuspa.
Machuqa
ninsiAmam hipaman qawarimunkichikchu imaña kaptinpas.- hinas risqaku allinlla
warmiqa
wawantikuna,
allin
richkaptinkus
yaku
mayuhinallañas
qapariramusqa
qipankumanta.
Warmiqa
mancharisqallañas
qipanta
qawarirusqa. Chaysi chay risqanmanta qawarisqallampi rumiman tikrakurusqa, hina qipallanpitaq wawankunapas chaymantataqsi wiñaq llaqtapiqa kan huk hatun rumi iskay warmihina warmachantinkuna. Wakin runakuna mana allin sunquyuqkunaqa, hinallas kunankama kan mana allinyariq tukupakuylla mana allinyariq.
ATUQMANTA UTULUWAN Huk punchawsi huk sumaq hatun
utulu
pirqaman siqasqa. Chaypi waqachara llapallan llaqta runakuna sumaq takisqanta uyarinankupaq. Waqamusqanta uyarispataqsi huk atuq asuykuruspa nisqa: Qanqa sumaqllataña waqanki kharupi tiyaqkunapas uyarinankupaq, Huknin ñawinkita chimlliruspa astawan waqay , nispa Chay atuq niqtinsi utulu huknin ñawinta chimlliruspa waqasqa. Atuqtaqsi nisqa: kunanqa allintañan riki waqachanki, iskaynin ñawiykita chimlliruspaqa astawan allintaraqmi waqanki , nispa Utulus astawan sumaqtaraq waqayta munaspa iskaynin ñawinkunata matita chimsiruspa waqayta qallaykusqa. Chayna kanankamataqsi atuqqa vivulla asuykuruspa patanman phawaykuspa.
Kunkanmanta hapiruspataq aparikusqa. Chaynapi utulo wañusqa alabachikuyta munasqanrayku. Adaptado por Darío Vera Mendoza
QAYU PASKARINA (Trabalengua)
Huk sipas
Qellakuspaymi qolla qello
sumaq sonqo
qachuta qasapi qello
simpa sapa
wakaman qepini, kanka
sonqo suwa
kankachuta calabaza
sumaq simi sutinmi sara.
kusawtawan qepiyukuspay.
Chuklla punkupi chuñu
Machaypi, manchaypaq
senqa runacha chunka chaki
Manchasqawan
kaspicha makintin
Tuparquspa
runakunawan chaki chuñuta
machkata
saruchin.
muchachispa, Machkata muchachin.
Kinsa chiwchichas ayllupa kapun
Chichu,chitacha, ichu ichunta
Hukninñataqsi takipun
Ichin,chutan ichuta, puchu
Hukninñataqsi takllakun Hukninñataqsi tusupun.
Puchuta mikun.
Runa sarata sarun
Mitu mitu pampapi
Sura surantinta
mituta mituchachkanku
Sarun sarata
kinsa mitu saruqkuna
Surantinta sukastin.
WATUCHIKUNA ¡ imallasá haykallasá…! ¡ asá !......¿imamantaq hatin?
Kuchi
Tawa chakicha Qori chupacha Tukuy ima mikuq. ¿Imataq kanman? Takaku
Uyanwan takan Kirumwan chutan. ¿Imataq kanman?
Chantin chantin
Sisi
Chamana qepicha. ¿Imataq kanman?
(LLantu )
Yana, mana llasaq, Mana uqariy atina. (LLantu ) ¿Imataq kanman?
(Yaku ) Ñanlla kachun Maykamapas risaqmi. (Yaku ) ¿Imataq kanman?
Ñawi
Iskaymi kanikukaqllakama, puñuniku,rikchaniku, Kuyuniku puristinpas. ¿Imataq kanman? API DE HARINA DE MAÍZ
Ingredientes:
Chancaca Naranja Azúcar Agua Harina de maíz Leche Vainilla
1 tapa 150 g. 150 g. 2L 150 g 1 tarro unas gotas
Preparación. Hacer hervir el agua, luego agregar la chancaca y azúcar, mover hasta que se diluya. Mientras tanto, en otro recipiente, se mezcla la leche, el jugo de naranja, vainilla y la harina de maíz con un poco de agua. Luego esta mezcla se agrega al agua de chancaca con azúcar, y se mueve hasta que este consistente.
MAZAMORRA DE QUINUA CON SANGRECITA Ingredientes: o Sangrecita de res o pollo. o Quinua entera.
100 g. 250 g.
o o o o
Leche. Azúcar rubia. Pasas. Vainilla.
1 lata 250 g. 50 g. Al gusto.
Preparación. Lavar bien la quinua, hasta que salga toda su espuma. Hervir la quinua en un litro y medio de agua. Así mismo se procede a sancochar la sangrecita, y se pica finalmente. Por último, se coloca la quinua, la sangrecita y el azúcar en la licuadora y se homogenizan todo los ingredientes. Agregar gotitas de vainilla y servir. HAWAS PIKANTI YANUKUNAPAQ. 1º Yaykuqkuna: Ukunasqa hawas. Ikasqa papa. Siwulla, ahus. Kachipa,kachi Watakay. 2º Imaynan ruraynin. -Mankapi iskay kucharallata asiytita talliykuspa, siwilla, ahus, kachita tiqtichina, chaymanta kamallata yakuta talliykuna. -Ukunasqa hawasta timpuq yakuman kamana, yaqa chayarquqtinñataq ikasqa papata yapaykuna. -Chayarquptinñataq wakatayta ñutusqa Miskipantinta churaykuspa qarakuna.
CALABAZAS PIKAMTI YANUKUNAPAQ. 1º Yaykuqkuna:
2º
Ikasqa calabazata Ukunasqa hawas Ikasqa papa Siwulla, ahus Kachipa, kachi Runtu Watakay Imaynan
ruraynin. -Mankapi iskay kucharallata asiytita talliykuspa, siwilla, ahus, kachita tiqtichina, chaymanta kamallata yakuta talliykuna. -Ikasqa calabazata timpuq yakuman kamana, yaqa chayarquqtinñataq ikasqa papata, Ukunasqa hawas yapaykuma -Chayarquptinñataq wakatayta ñutusqa. Miskipantinta churaykuspa qarakuna.
NOTICIAS En Lircay cae camioneta a un abismo de 20km de profundidad al rio opamayo y mueren sus 2 ocupantes
5 y 6 grado
WILLAKUYKUMA
QORILASUWAN PINKULLU huk punchawsi qosilasu orqo suptampi llakisqa tarikusqa chaytas risqa wakankuna qawariq hinaspansi tinkurusqa wawqen pimkilluwan chaypis qorilasuqa tapurikusqa llakisqa. Manacchu antukachata purumpi rikurqanki nisqa chaysi pinkilluqa willaqa, chay antukachaqa tutapunchawsi waqakuyllapiña. Hinsptinsi qorilasuqa nisqa kunami antukapa llaqtanman risaq ichaqa chay ripusqampis piña turuwan tinkurusqa hinaptinsi waqrarusqa chaypis qorilasuqa turupa waqrampi wañurusqa chaysi pinkilluqa wistumpi
ichikuykuspa
ripukusqa. Ñawpaqtaraqsi pinkilluqa qorilasuta ayawasiman aparusqa. Chaypis pamparamusqa llakisqa. Tukunampaqñataqsi, pinkilluqa wistunman sillakuykuspan ripusqa antukachapa llaqtanman kusisqa.
Akaklluwan ukucha
huk punchawsi,huk akakllu, iskay mallqukunapaq mikuyta maskastin purisqa. Chaypis, ukuchawan tuparusqaku. Hinaspansi akakllu nisqa ¡mama ukucha, mikuynikita aynikuykuway mallquykunam yar qaymanta wañuskanku¡ ukuchaqa allinta yurarispansi, nin: Mana akakllu kay urqunta, wak urqunta pawanaykitaqa ancha mikuyta huñukuwaq karqa. Ama kunam qawaykachanaykipaq. Chaymantas akaklluqa penqayllamantas pasakusqa mallqukuna mikuyninta apastin hinaptinsi risqa mama ukuchapatas wasimpis tiyachkasqa ukuchaqa, wasin ukupis pitaq takamun punkuta. Ñoqam kani mama akakllu ukuchaqa nisqa qammi yachanki maykunapi kan mikuy akaklluqa nin: ukuchata. Iskayninchikmantaña mikuytaqa aparamusun tukunanpaqñataqsi akakluwan ukuchas achka achkata mikuyta aparamusqaku kusi kusisqayañas mikusqaku saksarinankama.
Wañuqtukuq wistu Uña
añaschas,
karqa
qipikusqa
purichkasqanpi
machu
wistuta
wischurayachkaqta tarirqusqa, wistupaqa atakankunapas mana kuyuriq, wiksanpas tintiy tintiy punkisqas kasqa. Añasqa kusikuymantas, atuqkunata qayayta qallarisqa kaynata nispan: ¡miski aychatam
tarirquni!,
¡waskakunata
aparikamuspaykichik
kallpamuychuk,
kallpamuychiiiiikkk…!. Atuqkunaqa kallpayllas chayarunku llapa rumikunapa, kichkakunapa hawanta pawaspa pawaspas chayarqunku añaspa kasqanman.
Waskakuna
apasqankuwansi
kikinkupas
kunkakuman
wistuqa
atakakunamanta
watakuruspanku
watakuykuspanku
kikinkupas
kunkankuman
watakuruspanku arastanku. Añaswan
atuqkunaqa
wiksapunki
wistuqa
chutastinsi
apachkanku,
qamatiyastin, hakatiyastin chutay chutasqaku. Chaynapis añasqa nin: kunanqa ima miskitachik mikurqusunchik, ima, ima miskitachik mikurqusunchik ninkichus, qamqa, manam mallinkipaschu. Nispas rimayta kutichinku atuqkunaqa, imaynanpitaq manaqa mikuymanchu wawqai atuq,
aswanqa
mikurquyta
nuqataq
qayamurqaykichik,
munachkankichik,
¡amam
imaynampitaq
qamkunalla
piñachiwankichikchu
yanqataq
ñawikichikmanpas ispaykarqamuykichikman! Nispas añasqa piña piñasqallaña tukupakun rimayta atuqkunapas kutichiytas qallarinku: asnaq siki añas, ama kaypi piñachikuspayki ripuy, manachaypaqa, qamtapas mikurqusqaykikum, ninkus
kallpasaqa
atuqkunaqa.-Ñuqa
qayamuchkaptiychu
kayhinata
wischuwankichik, suyaykuychik, suyaykuychik- nispas añasqa tiyaysichkan. Añasqa allintañas piñakurusqa, hinaspas chinkay yuyapayninpis atuqkuna mana
rikuchkaptin
tuksiparusqa,
qunqayllamanta,
chaynachkaptinsi
wistupa
wistuqa
runtunta
anku
qunqayllamanta
kichkawan sayarirusqa.
Ananachallaw ananachallaw, runtuchallayta imanaruwankichikmiii….., nistinsi wistuqa siqakuykusqa.
URPICHAWAN SIPAS Marcelina
purikuchkaptinsi
mallqu
urpituchakuna
hatunkaray
sachamanta.
Marcelinaqa
qispiruspas
pichiwyamuchkasqa qawaykun
hinaptinsi
urpituchakunaqa mana purachayuqkunallaraq kasqa, chaysi kuyayllamanta allinllachalla qistanmanta hurquruspansi apakusqa. -¡Mamay,
mamay
qawariy
kay
mallqu
urpituchakunata
aparqamuni
uywakunanchikpaq!,-nispas kusi kusisqa sipaschaqa kutiykusqa wasinman. Mamanqa
hukmanyarispas
qawarin,
hinaspas
nin:-llapa
urpichakunata
wichqarayaqta qawaspayqa llakikuymanmi, paykunaqa pawakachakunankum, yumpay uñakunallaraqtaq kampas, hinataqchik uywakuwaqpas. Marcelina sipasqa,
chay
wichqaku
hatallisqanmansi
wichqarqusqa,
hinaspas
kuyakuyaykuspankama uywakun, sapa punchawsi mikuychankunata qaran, yakuchantapas upyachin.- Amam llakikunkichikchu wichqarayasqaykichikmanta chaynata rimapayaspansi, urpichankunaman mikuchin, mamanñataqasi, sapa punchaw ripayaq. Paykunaqa kachaykuspam pawakachakunanku, manam wichqarayananchu, ¿qamta wichqarquptiy hawkachu kawaq?, niptinsi marcelinaqa nin: manan mamay ñuqataqa wichqawankimanchu, runam kani, paykunaqa uywakunam kanku, mana llakikuq mana sunquyuq, nispa. Taytanñataqsi wiñaruspankuqa
niq:
-Hina
sapa
churiyqa
achikyaypim
uywakuchun sumasumaqta
chay
urpichakunaqa,
takipuwasun,
sapa
punchawmi kusichiwasun, chaysi taytanpa nisqampihinapas marcelinapa urpituchankunaqa wiñaruspanku, purachankunapas sumaq uqichas kasqa. Sapa punchawllañas kuyayllapaqta takiqku. Huk tutas pasñachaqa mana puñuytapas
atisqachu
tukuytutas
quchpastillan
achikyarqun:
¿Kachaykurqusaqchu, icha manachu?, nispansi tukuytuta rimapakustillan achikyarusqa. Achikyaruptinñataqsi, utqayman hatarispan urpichakuna wichqasqanman rin, punku kichananpaq lluqsirquspankus wasinpi, sachakunamansi pawaykunku, mana
ripuy
munaq
hinaraqsi
sayarayanku,
hinaspankuñas
unay
sayarayasqankumantañas pawakunku. ¡mamay mamay, urpichaykunatam kachaykurquni!- nispas mamanta nin marcelinaqa.- Allinmi kuyasqay, wawachallay, nispas mamanqa kusisqa kutichin
rimayta, taytanñataqsi nin:- ¿Imanasqataq kachaykurqunkiqa, sapa achikyayta takipuwananchikta, kusichiwananchikta?.
SISIWAN WALLPA Wallpas wakinmanta chullarusqa mikuy maskasqanpi, hinaspas purisqa sapallan tuk tuyastin. Chayna purichkasqanpis qunqayta tarirusqa mikuyta, hinaspas rakrarusqa imapas hinaña. Manas yarqay wallpaqa ima mikuy kasqanta yuyayta qukusqachu. Mikurquptinñataqsi uytun siqsiyta qallaykamusqa, manas imayna rakchakuyta atisqachu.
Manaña
qallaykusqa.
rakchakuyta
Chayna
atispas
wallpaqa
qaqukuchkaptinñataqsi
uytun
rumiman
qaqukuyta
llikikurusqa,
mikuy
mikusqanpas lliwsi taqtakurusqa. Wallpaqa llakipis rikurirun uytun hatun llikisqata qawaykuspan. Waqayta qallaykun kayan nispan: ¡ imapim rikukuykuni!, ¡yanqachu uytuchallayta qacha rumiman
qaqukurqani,
kaychikankarayta
llikirqapuwasqaaa…!,
nispa
waqachkaptinsi huk qari qari sisi rikurirusqa qayllanpi, kayna nistin: ¿Imamantam yanqa waqanki mama wallpa?. Wallpaqa piñasqallañas nin: ¡kunachallanmi wañurachisqayki, qam wiksasapa sisipas ama piñachiwaychu!. Niptinsi sisiqa manchakuyllamanta nisqa: ¡Ama mamallay ama mamallay, ama wañuchillawaychu, allí chik chay llikisqa uytuykita siraysisayki!; niptinsi wallpaqa utiqllaman………….
Sisiqa,
manas
ima
ruwayta
atisqachu
uchuy kasqan
hawa.
Hinapis
manchakuymanta muyuykachasqa, hinachkaspas tarirusqa llañu kichkata paqpa qaytutawan. Chaynapis qallaykusqa sirayta; kachuspa kachuspa ana anaqta tukurullasqa. Chay manchakuy ruwasqanta tukuruspas pampaman uraykuspa nisqa wallpataqa:- Mama wallpa kayqaya tukuruni kamachikuynikita, hinaptinsi wallpaq tupsanwan kuyaykusqa tupsaykuspan; hukta tupsiykuptillansi qari qari sisiqa wañurusqa. Wallpaqa chay allin sisiqa ruwasqanta chaskiykuspas llakiwan waqasqa kaynata nispan: tuktu tuktuk, yanqachu tupsaykullarqani, kay sisiqa allin sunquyuqmi kasqa, yanqa wañuypim wañun tuktuk tuktu…Nistinsi wallpaqa ripukusqa wasinman.
ANKAWAN UTULU Utulus kawsakusqa, sinchisinchi piñasqa ankapaq. Achkas ayllunkunas kasqa chay uywaqnimpa wasinpi, allin kawsakuytas ruwasqaku achka waynanwan hinallataq achka churinkunawan. Chayna kachkaptinsi ankakunaqa apayta qallaykusqa
chiwchita,
pullata,
wallpatapas
tukurunankama.
Utulullañas
sapanyarusqa. Chay piñakuyninwansi utuluqa imaymanata yuyaykachasqa pampakunata tupsakachaspa purikachaspan. Hinachkaptinsi yuyayninpiqa nisqa kaynata: ¿amaya kayna sutiqawamuypiqa purikachasaqchu, manachu chay mana allin aycha wiksa Ankaqa aparuwanman?, nispas yuyapakuq utuluqa kuchuman qimichakuykusqa waqaykachasqa; qawaykachachkaptinsi rikuriramusqa iskay ankakuna. Ankakunaqa hawanpakaykamunkus, utuluqa kasqan hawallanpiñas muyurikuchkanku. Utuluqa
yuyapakunsi
yapamantawan
imaynampi
ankata
llullakaspa
hapirunanpaq. Chayna yuyaymanachkaspa yuyayninta qa tukuparun kayna ruwaypi:- chay iskay pukullu puñunay wasipiya hukninpi iskay allin wira wira pullakuna ukupi watarusqayta hina nisaq, huknimpiñataqchik ñuqa ukupi wichqakurusaq hinaspa yaykuruptin lluqsiykuspay wichqarunaypaq. Chayna allin llullakuyta yachaykuspansi utuluqa qayaykachakusqa chay pukullu wasi kanan
punkumanta:
¡wawqichakuuuuu…..naaaaaaa…!,
¡kaypim
kachkan
qamkunapaq churasqa iskay allí allin wira pu…llaaa…! –qayaykachachkaptinsi ankakunaqa
uraykuspanku
utulupa
muyuriqninkunapis rimakachanku:
kasqan
pukullu
wasin
punku
-¿imaynampitaq qamqa allin llakipayakuq
kanki, ama manchakuwaykuchu qam allin kasqayki hawaqa ñuqaykupas allin kuyakuq
llakipayakuqchik
kasaqku;
lluqsiykamuy
kay
hawapi
allinta
riqsinakuykusun?, nispankus hikutanku utulutaqa. Manas utuluqa lluqsiyta munasqachu, hina ukullamantas ankapa rimayninta kutichisqa: -Ñuqaqa wichqasqam kachkani, tukiman yaykuspa mikukaramuychik manaraq uywaqniy hamurichkaptin.
Niptinsi
ankakunaqa
utiqllaman
yaykurusqaku.
Yaykuruspankus ukupi tamraykachanankukamas, utuluqa kusisqa asikustin kasqanmanta
lluqsiykuspan
wichqarusqa
ankakunataqa.
Ankakunaqa,
yanqañas haytakachamunku punkuta, chaynallataq qayakachamunku llaki llakita rimastin: ¡ama taytallay, ama allin wawqillay chaynaqa kaychu, kichaykullawayku ima supaytam ruwayta munallawankiku!. Nispas waqanku
ukupi.
Hinaspas
qayaykachakusqa
utuluqa,
uywaqninpa
uywaqnin
taytallata.
wasin
hawanman
Chaynachkaptinsi
siqaruspan uywaqninqa,
rikuriramuptinsi utuluqa kallpayllaña riykusqa willakusqa: -taytay tuk…..tuk…, iskay suwa ankakunatam puñunay wasipi wichqarquni iskay ankakunata, llullakuyniyta chaskiruwaptin tuk, tuk. Manas uywachaqninqa chaskinchu niyninta utulupataqa; mana uyariqtukuptinsi utuluqa mana maypi imapas ruwasqantas purikachasqa,
ruwan:
pawaykachasqas,
yanqañas
kunkanpas
raprankunata utisqa
taspikachaspas
kurkuykachasqa
tukuy
muyuriqkunapi. Chayna kachkaptinsi taytallaqa nisqa: ¿ichapas allin kay ruwasqan
utuluypaqa,
manamrik
haykapas
ruwaqchu
kaynakunataqa,
sapallanñas kaspampaschik imatapas ruwarunman karqa, hinataya rispay qawaykamusaq chay puñunan pukulluta?. Chayaykuspa watukuykuptinsi wichqasqa pukullu ukupi kachkasqa ankakunaqa waqastin, rawka sillusapa atakanwan rakchamustin. Chaysi utulutaqa allí allinta kuyaykusqa. Taytallaqa hapirunsa ankakunataqa hinaspas nisqa utuluta: -kay iskaynin ankakunatam kunan rantikurusun, chay qullqiwanñataqmi pullachakunata rantiramusun ama sapallaykikanaykipaq.
–chay
ninqantauyariruspanku
ankakunaqa
paqarintinmanqa wañurachinakusqaku kunkankumanta tipsinakuspa. Utuluñataqsi sapan kasqa mana mikuytapas allinta mikuqchu kasqa, chysi mana allin mikusqanpi wañurusqa.
QALLUKIPUKUNA (Trabalengua) Papaypa papanpa papanmi
Qoñi qonchapa hawanpi qowi kanka,
mana pampapi tiyayta munanchu.
kanka kankapiwan kashan. Qoshñi
Chaymi papayqa
qoshñispataq kankachuta qelloman
papanpa papanta
tukuchispa qatqechin.
pampaman panarparin.
Wayta Sunchu
Itaña. Puka sisa itaña ñañanta ñawsachin,
wayta
ñanpi yuraqsisi ñakachin. Ñawsachin ñakachin iskaynin ñanta ñañanta.
suchuykuy, sullkayman Mana pantasqa panti wayta payllata warachi
waranway
wayta
chiwapi
chiwana chiwanway wayta.
Ichu
Suytu ruru
Achka qachu ichu pichan
Suyruku taqya suysunaypi, suyuypi
aslla qachu ichu pichanku,
suyuykunaypaq
piquy ichu tipan pichan
suysurusayki.
rupay ichu qiswan.
Suyaykuy suytu mantuy
suytu
suñupi
suytu suquswan suqurunaypaq. Macha machacha. Machamacha machaypi manchaypaq,
Muru uma kuru, ama hatun kurukunata piñachiychu,yanqam muru
Machasqa
machu
muchunwan umaykipi machu kurukuna
muchunapaq, puchi puchi puchqun sikurusunkiman,muru uma kuru. chullkun.
WATUCHIKUNA ¡ imallasá haykallasá…! ¡ asá !......¿imamantaq hatin? Sikillayta qatiway maykamapas resaqmi ¿Imataq kanman?
Tikras
uwiqa
Tras tras chakicha, Rasada qipicha. ¿Imataq kanman?
Imataq wasikunapi kan huknin ankallampa,
Tiqa
huknin paqchanpa. ¿Imataq kanman?
Ñan Llapa orqopa chumpin. ¿Imataq kanman?
Pukyu. Yapa orqopa ñawin. ¿Imataq kanman?
TORTILLA DE QUINUA CON HÍGADO Ingredientes:
Quinua entera 400g. Hígado de pollo 5oo g. Huevo 3 unid. Harina blanca 400g. Aceite 1 taza Espinaca un atado. Zanahoria 400 g. Tomate 2 unid. Limón 1 unid. Sal al gusto
Preparación. Sancochar por separados el hígado (previamente encurtido con sal y limón) y la quinua (previamente lavada hasta que bote toda su espuma). Luego, lavar y picar finalmente todas las verduras, rallar la zanahoria y en otro recipiente batir los huevos. Al batido, agregar la quinua sancochada, el hígado picado finalmente, la harina y agregar todas las verduras. Toda esta mezcla se bate agregando la sal a gusto y posteriormente se fríe en porciones pequeñas (una cucharada de masa), para servirlos con arroz o papa sancochada.
LOMO DE MASHUA CON QUINUA GRANEADA. Ingrediente:
Mashua 2kilos. Papa blanca 500 g. Cebolla 3 unid. Tomate 400g. Carne de cordero 5oog. Sillao 1
botella chica. Quinua 500g. Aceite 1 taza. Perejil, laurel, sal al gusto
Preparación. Lavar la quinua, frotándola bien hasta botar su espuma. Granearla tipo arroz. Lavar y picar la mashua y la papa en cuadraditos y freírla en aceite caliente. En otra olla, aderezar la cebolla, tomate, a este aderezo agregarle la papa y la mashua ya fritas. Seguidamente, agregar la carne previamente cocida y deslichada, sillao y mezclar bien. Para finalizar, agregarle sal, perejil y hojas de laurel al gusto, servir acompañando con la quinua graneada.
OLLUQUITO PRIMAVERAL
Ingrediente:
Olluquito Papa blanca Cebolla zanahoria Queso huevo Ajo molido Aceite Pimiento Leche Sal
1kilos. 500 g. 3 unid. 1 unid. 4oog. 1unid. 3 cucharaditas. media taza. 2 unid. 1 tarro chico. al gusto
Preparación. Lavar bien los ollucos y sancocharlos, luego
picarlo
en cuadraditos pequeños tipo dado. Hacer aderezo en aceite con ajo, cebolla, zanahoria y pimiento. En este aderezo sancochamos la papa. Luego agregar el queso y la leche. Agregar el alluco sancochado, mezclar y dejar cocer por 5 minutos. Servir con arroz y papa. Decorar con huevo duro.
ÑOQUIS DE OCA CON GALLINA Ingrediente:
Carne de gallina 1 kilo. Oca 1k medio. Harina de trigo 1k medio. Zanahoria 500g. Tomate 500g Cebolla 500g. Arvejas 500g. Aceite 2 tazas Ajos molidos 3 cucharadas. Sal Al gusto.
Preparación: Lavar bien y sancochar la oca en un recipiente bien limpio, luego estrujar, comprimir y amasar. La oca estrujada será mezclada con harina de trigo hasta darle consistencia de masa. A esta masa le damos la forma de los fideos (coditos) y la sancochamos a fuego lento 30 minutos. Posteriormente servir con el guiso de gallina. Para el guiso de gallina, trozas la gallina y cocinarla con un poco de agua. Adicionar a esta la zanahoria, apio, laurel, y clavos. Cuando estén cocidos, escurrirlo. (Guardar el caldo). Aparte, derretir la mantequilla en una cacerola, realizar un aderezo con ajos, zanahoria rayada. Ahí dorar la gallina cocida. Luego agregar el caldo, y terminar su cocción en dicho jugo.
FLAN DE
ZAPALLO
Ingrediente:
Zapallo Zumo de naranja
1kilo. media taza.
Ralladura de naranja Azúcar Pasa picada Chuño Miel de chancaca
2 cucharas. un cuarto. 200g. 3 cucharas. al gusto.
Preparación: Lavar y cortar el zapallo en trozos grandes y cocinarlo. Cuando el zapallo este bien cocido pasarlo por un colador. A este colado le agregamos chuño previamente disuelto en agua, el jugo de naranja, el azúcar, la ralladura de naranja y las pasas picadas muy chiquititas. Mezclar bien todo los ingredientes, y luego se vierte sobre un molde. Esta preparación se puede llevar ala refrigeradora o podemos mantenerlo en el ambiente (bien protegido) hasta que adquiera una consistencia sólida. Desmoldar y echar sobre la superficie la miel de chancaca.
HUMINTA RURAY HUMINTA RURANAPAQ 1º yaykuqkuna:
Chuqllu. Kachi. Anis. Qarapa Mantikilla Lichi. Kachipa.
2º
Imaynan
ruraynin.
-Chuqlluta
anisniyuqta,
ñutuy
ñutuyta -kutanakutasqamanña
mantikillata
kachipata
kachitapas
hinana.
Qallu
tupasqanmanhinam tupachina. Chayta allin allinta pituna. -Mankapa
sikiman
qaraqakunawan
pampachaspa
sumaqllata
chaqllatahinachurastin kamana. -Qarapakunawan sumaqta pakana, samaynin mana lluqsinanpaq, mankapa tapanta rumiwan ñitiykachina. -Pisilla yakuyusta unayniqta yanuna. -Chayay chayay miskita asnarimuptinña hurquna.
ATAQU PIKANTI. ATAQU PIKANTI YANUNAPAQ. Yaykuqkuna: Ataqu. Yaku.
Sara. Isku yaku. Papa. Siwulla, ahus. Kachi.
Imayna rurana: 1. Yuyutaqa timpuchkaq yakuman kamaykuspam llulluy llulluy yanukunankama isku yakuwan timpuchiy. 2. Sapaqtaq huk mankapi papata yanuy. 3. Chayarquptinñataq yakunta llapistin as asllamanta kurparuspa ñutuchata chiptiy. 4. Huk mankapi, ikasqa ahusta, siwillata wirapi tiqtichispa, as yakuchata talliykuy. 5. Chayta kachichaykuspañataqmi, chiqtisqa yuyutawan llapisqa papata waspinankama qaychiy. 6. Chaytaqa mutiyuqta, uchuyuqta ima, miskita mikuy.
NOTICIAS 15-06-2015 Llevan coca con platanos Cuando acondicionaban mas de 65 kilos de cocaína en cajas con platanos, la policía intervino a los bolivianos Leornando Solis cruz y Javier Miranda Vásquez, y al peruano Ronny Encarnación Quispe, en San Martin de Porres. Agente dirandro les cayeron cuando ponían la droga en el Toyota (b1s-343), en la asociación ¨santa eleonora¨.